Vetimet ja muoti – aiemmat ja nykyiset trendit

Rengasvedin Art. 656

Tehdasmainen kodin kalusteiden sarjavalmistus alkoi Etelä-Pohjanmaalla 50-luvulla. Silloin lähes ainoa käytetty laatikonvedin oli messingin värinen rengasvedin (kuin Art. 656 ilman aluslaattaa). Tuolloin vetimet valmisti mm. Kannoston Konepaja Koskenkorvalla.

60-luvulla kirjahyllyt tulivat muotiin, ja niitä, sekä kampauslipastoja alettiin tehdä yhtä isommissa sarjoissa. 60/70-lukujen vaihteessa Suomeen rantautuivat itävaltalaiset ja saksalaiset kromatut ja messingöidyt metallivetimet eri tyyppeinä. Saksassa kehitettiin pian upotettava muovivedin, joka tuli kullan värisenä meillä muotiin ja hallitsi kaapistojen ja ovien koristeena parisen vuotta.

Upotettava vedin puisena

Upotettava puuvedin

Muutokset vedinmuodissa ovat olleet rajuja ja äkkinäisiä. Seuraava vaihe oli ruotsalainen upotettava puuvedin suorakaiteen muotoisena ja pyöreänä. Varsinkin peilipöydissä ja lipastoissa käytettiin myös japanilaista messingin väristä kuppimaista metallinuppivedintä. Niiden käyttökin loppui kuin taikaiskusta 70-luvun puolessavälissä Sopen lanseeratessa markkinoille suositun tummaksi petsatun Tower-hyllystön. Kodinkalusteissa alettiin käyttää tummia sävyjä ja sen myötä tuli muotiin n. 130mm pitkä, sorvatulta näyttävä antiikki patinoitu tankovedin (Stanley/Chicago).

Stanley/Chicago

Stanley/Chicago

MackFinn 210

MackFinn 210

MackFinn suunnitteli aikaan sopivan tummaksi petsatun hyllykkömallin MackFinn 210, ja siihen valittiin belgialainen antiikki/patinoitu alustallinen riippuvedin, jonka kanssa käytettiin ovissa lisäksi saranaa imitoivaa koristetta. Tämän tyyppisillä vetimillä ja koristeraudoilla varustettuja hyllyköitä tehtiin valtavat määrät ja pitkään. 70-luvun lopulla kodinkalustemarkkinat täytti ensin koivu- ja perään pyökkikalusteet ja niiden myötä tanskalaiset kaarimalliset puuvetimet. Niitä seurasi päävärinä kirsikka, mutta vedinmalli säilyi puisena sävytettynä viilun ja melamiinin väriin.

Kaarivedin Art. 466

80-luvulla vaaleammat sävyt valtasivat kalustemarkkinat. Yrjö Niemelä valitsi Stemman uuteen kalustesarjaan vetimen, josta tuli kaikkien aikojen suosituin vedintyyppi. Italiassa oli 80-luvulla keksitty muovikaarivedin, joka hiukan oheni keskeltä. Siitä tuli menestys, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä ja on edelleen suosittu keittiökalustevedin eri mitoissa. Kiinan markkinoiden avauduttua ko. kaarivedin (Art. 466) tuli lähes jokaisen toimittajan ohjelmaan. Siellä vedin oli edullisempi metallisena kuin italialainen originaali muovivedin.

Vedin Art. Anilla 364

Mäntykalusteet olivat myös tulleet suosituiksi, ja niissä käytetty vedin oli lähes yksinomaan pyöreä sorvattu puunuppi aina 90-luvun loppupuolelle. Laulumaalla oli juuri palaveri aiheena mm. vedin uuteen kalustesarjaan Victoria, kun satuin paikalle mukanani espanjalainen Anilla-vedin. Se valittiin Victoriaan ja siihen tyssäsi puunupin käyttö Suomessa. Anillasta tuli myös yksi eniten kopioitu vedinmalli.

Kirjahyllyn sarjat alkoivat kutistua 2010-luvulla, ja erilaiset tasot tulivat tilalle kodin elektroniikan alustoiksi. Värimaailma heloissa muuttui matta/kromatuksi ja matta/niklatuksi ja sen myötä muotivetimiksi tulivat erilaiset pitkätkin tankovetimet ja suoralinjaiset alumiinivetimet. Kylpyhuonekalusteissa erilaiset krominupit ovat pitkään pitäneet pintansa suosikkeina samoin kuin tummaksi petsatuissa laatikoissa ja ovissa antiikkinuppi.

Arvo Mikkola
Kirjoittaja on Arvo-Helat Oy:n toimitusjohtaja ja tehnyt vedinkauppaa 40 vuotta.

Art. Tankovedin

Alumiinivedin Art. BIco

Krominuppi Art. 21B

Antiikkinuppi Art. 459